Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Voi itku, nesteinstallaatio

Kuopion museon tornissa 13.1.-14.2.2002

 

Omenan kyyneleet, 2002. Lasi, omenauute.

Pihlajan kyyneleet, 2002. Lasi, pihlajauute.

 Pitkä itku ja Lahja, 2002. Lasi, marjauutteet, haapapuu.
Yhteistyössä Lasisirkus, Peter Tavaststjerna

 

Installaationi VOI ITKU on jatkoa aikaisemmille nesteteoksilleni joita on sävyttänyt huoli luonnon tuhoutumisesta. Henkilökohtaiset vastoinkäymiset käänsivät katseen pieneen ihmiseen, syrjäytymiseen, hätään ja itkuun. Isäni kuoli aivoverenvuotoon, äidillä todettiin Alzheimerin tauti ja tyttärellä Aspergerin syndrooma.

Kulttuurissamme ei ole lupa paljastaa heikkouttaan ja särkyvyyttään, eikä itkeä saa ainakaan julkisesti. Teokseni kautta sen kuitenkin teen, sillä itku purkaa stressiä ja puhdistaa elimistöä. Yhdessä itkeminen lujittaa tunnesiteitä ja vahvistaa yhteisöä. Tutkimusten mukaan naiset itkevät neljä kertaa enemmän kuin miehet. Itkua säätelevät osittain samat hormonit kuin maidon tuotantoa.

Itkussa niin kuin taiteessakin on paljon lääkitseviä ominaisuuksia. Vaikka teokseni on terapiaa ja pyrkimystä eheyteen, mukana on myös sairautta ja hätää. Kirkkaitten kyynelten lähellä valuvat veriklimpit, samea räkä ja lima. Itku on kannanotto.

Lasi materiaalina edustaa minulle särkyvyyttä ja haavoittuvuutta, sen läpinäkyvyys katoavaisuutta. Pisaroiden nesteet olen uuttanut keräämistäni luonnon antimista: omenista, katajan-, pihlajan- ja tuomenmarjoista. Luonto ja luonnon värit herättävät toivoa.

Lasimuodoista koostuvaan teokseeni voi kävellä sisään. Kokonaisuus on syntynyt paikan päällä, pyöreän tornihuoneen ehdoilla. Pisarat heittävät varjokuvia ja heijastuksia. Ne heijastavat ympäristöä, tilaa, toisiaan ja ihmisiä. Muodostuu uusi tila lukemattomin kuvin ja tulkinnoin.

Yhteistyökumppanit

Lasimuodot olen valmistanut yhteistyössä Lasisirkuksen lasinpuhaltajien Alma Jantusen ja Johannes Rantasalon kanssa Nuutajärvellä. Näyttelyn tekemisessä minua ovat auttaneet myös Kuopion yliopiston tutkimuspuutarha, puuseppä Markku Tonttila Lahden Pro Puusta sekä museomestari Reijo Helenius Kuopion museosta. Tukea näyttelyn tiedottamiseen olen saanut Kuopion kaupungin kulttuurilautakunnalta.

Kuvat Kari Jämsen