Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Myllyn Tiilipuutarha

kierrätysmateriaaleista ja köynnöksistä

Kuva Veera Launonen ja Ilkka Martti Kivelä

Kolmevuotinen Tiillipuutarha-projekti alkoi Luovien alojen keskus Myllyn päädystä vuonna 2013. Tiilipuutarhoja syntyi Kuopion lisäksi myös Helsingin Kaapelitehtaalle ja Winter Garden Kapkaupungin Woodstock Foundryyn.

Keväällä 2015 Myllyn tiilipuutarhan eteen ilmestyi rakennusmiehiä kaivamaan kuoppaa. Johtoja ja piuhoja piti asentaa maan alle. Pian kävi ilmi että Pro Myllyn taiteilijoilla ja kulttuuriväellä oli edessä muutto muualle remontin ja uusien tulokkaiden tieltä.

Siispä taiteilija-puutarhuri ryhtyi kasvattamaan rikotulla maalla maanparannuskasveja ja tiilitarhassa VAELTAVIA KASVEJA, entisten köynnösten lisäksi. Villiviinit ja ruusupavut jatkoivat entiseen malliin, mutta joukkoon ilmestyi mm. pelargonia, peruna ja ruisvirna.

 

Kuvissa kaivaukset Tiilipuutarhan edustalla, pelargonia, ruisvirna ja peruna.


Kun pelargonian ja perunan laittaa kasvamaan ämpäriin, ne voi ottaa mukaansa kun muuttaa pois. Tai perunat voi syödä, kuten tehtiinkin: loppukesällä Myllyn 4. kerroksen taiteilijat nauttivat kauniin perunasadon voilla höystettynä. Se oli melkein viimeinen ehtoollinen.

 Muiden kasvien siemeniä ja talvehtivia kasveja taiteilija jakoi LAHJA-performanssissa marraskuun alussa ennen pakkasia. Myös patinoituja tiiliä ja ruukkuja lähti ohikulkijoiden matkaan. Tiilitarha jatkaa elämää paitsi palasina myös Veera Launosen ja Ilkka Martti Kivelän kuvaamana - videoteos tarhan vaiheista valmistuu 2016.

 Kulttuurit sortuvat, rakennukset tuhoutuvat, ihmiset ja eläimet pakenevat. Entä kasvit? Nekin voivat kärventyä, mutta siemenet säilyvät ehkä ja lähtevät vaellukselle kohti toisia seutuja. Myös kasvit vaeltavat kohdatessaan kuivuuden, kuumuuden tai kylmyyden ilmaston muuttuessa. Aikamme kuva on PAKOLAISUUS, MUUTTO, MUUTOS.

VAELTAVAT KASVIT - WANDERING PLANTS

RUUSUPAPU, jota viljellään Euroopassa koristekasvina, on kotoisin Keski-Amerikasta, missä intiaanit söivät sen juuria. Myös pavut ovat syötäviä keitettynä.

KÖYNNÖSKRASSI, rehevä koristekasvi on kotoisin Etelä-Amerikasta (Bolivia, Peru). Kukkanuppuja ja siemeniä käytetään mausteena kapriksen tavoin; kukkiakin voi syödä.

VILLIVIINI kasvaa luonnonvaraisena mm. Himalajalla ja Keski-Aasiassa. Lähi-idässä siitä kehittyi viiniköynnös, jonka viljely aloitettiin 5000 vuotta sitten Välimeren ympärillä.

JIAOGULAN on tullut Kiinasta, missä se tunnetaan kuolemattomuuden yrttinä. Siitä valmistetaan terveellistä teetä; lehtiä voi syödä myös leivän päällä.

RUISVIRNA on kotoisin eteläisestä Euroopasta. Se on hyvä maanparannuskasvi jota viljellään myös viherrehuksi eläimille.

HAJUHERNE, joka tunnetaan nykyään nimellä TUOKSUHERNE, on kotoisin Välimeren seudulta. Sitä ei kannata syödä vaan nuuhkia.

PELARGONIA saapui Suomeen mummon ikkunalaudalle eteläisestä Afrikasta. Nykyään se on suosittu koristekasvi ympäri Eurooppaa.

PERUNA tuotiin Eurooppaan Perun ja Bolivian Andeilta 1560-luvun lopulla. Suomeen perunan toivat Saksasta Pommerin sodasta palaavat sotilaat 1760-luvulla. Viljely oli aluksi vähäistä, mutta suosio kasvoi kun keksittiin että perunasta voi valmistaa viinaa…

Tiilipuutarha kukkeimmillaan ja purettuna


Kuva Hannu Miettinen

Katri was here: Sataman Myllyn viimeiseen näyttelyyn tammikuussa 2016 Katri Suonio rakensi pätkän tiilipuutarhaa sekä lukuisia muita installaatioita Myllyn historiaan ja taiteilijoihin liittyen.

Tiilipuutarha-video valmistui kesäkuussa 2016, tekijöinä Veera Launonen ja Ilkkamartti Kivelä. Ensiesitys oli Kuopion Taiteiden yön Punaisessa Myllyssä 28-29.8.2016.

© 2024 Kristiina Korpela