Sauna, kuokka ja pottu

Perunan tarinaa:

Aloitin perunan koeviljelyn 2015 sataman Myllyn tiilipuutarhassa, jonka teemana oli vaeltavat kasvit. Laitoin 3-4 siemenperunaa per ämpäri ja pian versot tunkivat esiin mullasta. Ne tuottivat syyskesällä hyvän sadon jonka myllyläiset söivät keittiössään. Myllyn muutettua Muotoiluakatemian tiloihin jatkoin perunan ja papujen viljelyä aurinkoisella ikkunalaudalla kunnes versot saattoi nostaa pihalle osaksi ympäristöteosta Sauna, kuokka ja pottu. Saunan rakentajana toimi Katri Suonio ja yhdessä sommittelimme pihalle sauna- ja viljelytarpeistoa.

Perunat, köynnökset, sauna ja saunakalusto kasvoivat ja lisääntyivät keväästä syksyyn. Ämpärit ja ammeet olivat kotoisin Kiesimän savusaunalta, Suonioitten Pöljän mökiltä ja VR:n konepajalta missä työskentelin ns. Kiskohitsaamossa 15 vuotta ennen Myllyä. Perunalajikkeita olivat suomalainen Siikli ja muutama ulkomaan peruna, mm. Blue Kongo, joka ei suinkaan ole kotoisin Kongosta.

Peruna on kotoisin Etelä-Amerikasta Andien vuoristoseudulta. Espanjalaiset valloittajat toivat perunan Eurooppaan 1500-luvulla. Aluksi viljely kohtasi voimakasta vastustusta varsinkin kirkollisissa piireissä koska perunaa ei mainittu raamatussa. Kasvitieteilijät kuitenkin harjoittivat viljelyä ja tutkimista. Sodat ja ruuan puute vaikuttivat siihen että Preussin kuningas antoi 1744 määräyksen että kaikkialla valtakunnassa on jaettava kansalaisille ilmaisia siemenperunoita ja viljelyohjeita.

Suomeen perunaa tuotiin 1700-luvulla mm. saksalaisten peltiseppien ja Pommerista palaavien sotilaiden toimesta. Aluksi perunaa hyödynnettiin viinankeitossa mutta sittemmin se valloitti nauriin aseman suomalaisten tärkeimpänä ruokajuureksena.

Myllyn perunat nostettiin Taiteiden yössä 26.-27.8. ja syötiin sillin ja tillin kera. Myös katettu sauna lämmitettiin ja rohkeimmat yövieraat ottivat kunnon löylyt, ja olutta päälle.

Perunan tarina jatkuu