Kanttilan kesäpiha
Yhteisöllinen ympäristöteos, Minna Canthin kotitalo Kanttila, Kuopio 2019
Minna Canthin 175-vuotisjuhlan kunniaksi työryhmä Korpela-Kivimäki-Vuorikari organisoi Kuopiossa yhteisöllisen ympäristöteoksen Kanttilan kesäpiha. Materiaaleina olivat hyöty- ja koristekasvit, valokuvat talossa työskennelleistä ihmisistä ja kirjallisuus. Kaupunkilaiset saivat tuoda omia kukka- ja yrttitervehdyksiään pihalle Minnan kunniaksi. Mukaan kutsuttiin myös neljä kummikirjailijaa lahjakukkineen: Sirpa Kähkönen, Jouni Tossavainen, Minna Maijala ja Tuula Uusi-Hallila, jonka lahja oli hehkuvanpunainen pelargoni.
Tietokirjailija, äidinkielen lehtori Uusi-Hallila kirjoitti kirjoitti 2002 Kirsti Mäkisen kanssa Suomen kouluille teoksen Minna Canth: Taiteilija ja taistelija.
Ympäristöteos kukkineen ja yrtteineen oli jatkoa PAPUA! -tarhalle, josta julkaistiin kirja Kristiina Korpela & Anna-Maria Heikkinen: Muistikuvia Minna Canthin pihalta ja puutarhasta (Minerva Kustannus Oy 2007).
Juhlakesäksi Minna Martat rakensivat pihalle kasvilaatikoita, joihin istutettiin monivuotisia yrttejä ja kukkasia. Yhteen laatikkoon istutettiin Minnan jälkeläisten toivoma raparperi, koristekurpitsa ja Minnan kahvikakun resepti.
Martat loihtivat talkootyönä pihalle myös ruusutarhan, johon istutettiin mm. Tove Janssonin ruusu. Tarha ympäröitiin pihan kivillä ja tiilillä.
Taiteilija Katri Suonio pystytti apulaisineen päätyseinälle hiukka huolestuneen Punamekkoisen Minnan.
Kirjailija ja tutkija Minna Maijala lahjoitti pihalle verenpisaran. Hänen mielestään kukka kuvaa Minnan olemusta, joka oli komea, intohimoinen ja melankolinen. Minna Maijalan elämänkertateos Herkkä, hellä, hehkuvainen Minna Canth ilmestyi 2014.
Ikkunoihin Jouko Kivimäki sommitteli valokuvia talon aikaisemmista toimijoista, mm.Taidetoimikunnassa työskennellleistä: Anna-Maria Heikkinen, Arja Laitinen ja Meri Tegelman.
Elokuussa nukketeatteritaiteilija Juha Laukkanen tarjosi lapsille pihan leikkimökissä teoksensa Juhlitaan Minnaa! Esitys tempasi lapset mukaansa, kuten myös ulkona sateessa seisoneet aikuisetkin. Juha lahjoitti pihalle myös omenapuun taimen tuhoutuneen tilalle. Kuvassa omenapuu syksyn tullen kera tuntemattoman lahjoittajan tuomien sulkien.
Loppukesän kansanjuhlassa ohjaaja-kirjailija Juha Hurme piti väkevän saarnan Minna Canthin kansainvälisestä merkityksestä, jota kuopiolaiset eivät ole vielä oikein tajunneet. Juhlassa kuultiin myös Mikko Siirolan kitaramusiikkia ja nautittiin kahvia kera kahvikakun.
Kummikirjailijat osallistuivat laatimalla Kesäpihalle omat kasvilahjansa Minnalle. Sirpa Kähkösen ryytikopassa (alla) kukoistivat tuoksuva laventeli, rosmariini, persilja ja kehäkukat. Jouni Tossavainen lahjoitti kuusen joka otti kantaa ajankohtaisiin tilanteisiin kuivumalla pystyyn. Jouni kirjoitti Kanttilassa 1990-luvulla esikoisromaaninsa Koirastähti ja sen ohella kuusirunoja.
Outi Vuorikari laati tekstit kirjailijoiden kasvilahjojen oheen yhteistyössä kirjailijoiden kanssa.
Syyskuun lopulla pihalla järjestettiin tapahtuma Kanttilan kasvit kiertoon: kesäpiha purettiin ja jaettiin lahjoina kaupunkilaisille osana Luovien alojen keskus Myllyn 10-vuotisjuhlan ohjelmaa 10 hyvää tekoa. Kävijöille jaettiin kukkia, yrttejä, siemeniä, kurpitsoita ja reseptejä. Minna Canthin talo ry:n toiminnanjohtaja Anja Lapin harjoittelija Miriam Grafen kuvasi pihan tapahtumia, video Youtubessa.
Syksyn tullen monivuotiset yrtit kerättiin yhteen laatikkoon ja peiteltiin odottamaan uutta kevättä. Myös Juha Laukkasen omenapuu suojattiin nälkäisiltä jänösiltä.
Alla Kanttilan piha talviasussaan, ikkunoissa valokuvia talon entisistä toimijoista. Edessä vasemmalla omenapuu, keskellä syreeni.
Minna Canth Festival -tapahtuma Kuopiossa 19.-22.3.2020 peruttiin koronavirus-poikkeustilan vuoksi. Minna joutui keväällä remonttimiesten autojen ja lätäköiden piirittämäksi. Toivottavasti talon remontti etenee suotuisasti ja pihan kasvit nousevat uuteen kukoistukseen. Suunnitelmissa on avata Minnan salonki korona-epidemian jälkeen. Suunnitelmissa on myös julkaista kuvitettu kirjanen Kanttilan kesän 2019 tapahtumista Outi Vuorikarin tekstien pohjalta.
© 2024 Kristiina Korpela